Viimeisiä viedään

Moikka!
Hassua, viime postauksessa valittelin takatalvea ja nyt meillä on täällä jo kesä. Ihanaa! Lämpöasteet on käyneet jo kolmessakymmenessä ja mäkin ehdin jo palaa auringossa. :( Liikassa pelataan rantalenttistä, kaikki on vihreetä ja muutenki tulee touhuttua paljon enemmän ulkona.

Alle kaks kuukautta vaihtarivuotta jäljellä. Ihan hullua, en tiedä yhtään, millasta on palata takaisin Suomeen. Oon kamalan innoissani kotiinpaluusta, mutta tuun kaipaamaan niin monia juttuja Berliinissä. Isäntäperheen kanssa tullaan hyvin juttuun, oon jo pari kertaa käynyt kuvaamassa gastiskän valmentaman joukkoeen peliä. Koulussa on ollut rankkaa mutta hauskaa, sain pari viikkoa takaperin saksan kielioppikokeesta luokan parhaan. :---D Vielä muutama koe edessä, tän kuun lopussa tokarit on jo valmiit, eli vikat pari viikkoa chillaillaan vaan koulussa. Tän kuun lopulla lähetään myös luokkaretkelle! Yövytään pari yötä jonkun järven lähellä kahen tunnin päässä Berliinistä.

Tajusin, että mun pitää ostaa enää yks kuukausikortti bussia yms. varten. Muistan vieläkin, kun epätoivosena kahen kuukauden vaihdossa olon jälkeen vaelsin ympäri Berliiniä ja aattelin, etten ikinä pääse kotiin. Berliiniä oon kuitenki rakastanut alusta asti, ihana kaupunki.

Viimesen kuukauden oon viettänyt tutkaillen läheisiä lenkkipolkuja. Musta on ihanaa vaan vaeltaa ympäriinsä ja löytää hienoja paikkoja. Kävin myös tutustumassa palokuntaan ja kirjoitin siitä Saksan YFUn kuukausikirjeeseen raportin. :-) Viimeset päivät oon nauttinut lomasta (ylioppilaskirjoitusten takia kahtena päivänä ei koulua + helatorstai), tehnyt läksyjä, chillaillut ja saanut ensi lukuvuoden kurssivalinnat vihdoin hoidettua. Suunnitelmana on mennä äitienpäivänä porukalla syömään ja viikon päästä vierailu Lukasin iskän synttäreille. Eläintarhaakin haluaisin kovasti! Kesällä on vaan niin paljon kivempaa rellestää ulkona.

Eipä mulla kai sen kummosepia. Nautin vikoista kuukausista ja alan pikkuhiljaa kattomaan, mitä joudun lähettämään etukäteen Suomeen. Tekee niin mieli äitin tekemää mustikkapiirakkaa. :(

Kohta nähdään! Ihanaa kesänodotusta kaikille. :-)


(Vikassa kuvassa mun kirjoittama raportti, kiva et mun nimi on osattu kirjottaa oikein.)

Pisin talvi ikinä

Otsikko ei valehtele! Berliinissä vietellään tällä hetkellä pisintä talvea 200 vuoteen. Lumesta ollaan jo melkein päästy eroon, mutta lämpötila ei vaan tunnu nousevan. Normisti tähän aikaan vuodesta täällä pitäis olla jo terassikelit. Sen kerran ku luulin pääseväni naureskelemaan Suomessa kärsiville... Mun hostiskä sanoki, et mä toin talven mukanani. Saattaa hyvinkin olla. :p

Pääsiäisviikonloppu meni täällä mukavissa merkeissä. Käytiin reenaamassa, sain pääsiäispupulta mun lempihajuveden sekä käytiin etiopialaisessa ravintolassa syömässä! Maistoin banaanikaljaa, joka juotiin kookospähkinästä ja pääruokana syötiin erilaisia liha- ja kasvisjutskia sormin jättitortillan päältä. Mukavaa vaihtelua! Join myös elämäni ekan kerran kahvia, joka oli vielä oikealla kahviseremonialla tuoreista vihreistä pavuista valmistettua. Eihän se hyvää ollut, mutta sain mä sen juotua. :--D

Tänään käytiinkin hostperheen kanssa ikeassa syömässä, mitä luksusta! Oli kyllä niin hyvää ruokaa, ei huhhuh. Ja tuli niin ikävä Suomea. :( Pitihän sitä sitten ostaa korppuja ja Suomessa tehtyä lakua.

Lomaa jäljellä vielä muutama päivä. Suunnitelmia ei oikeestaan ole, perus treenailua ja löllöttelyä. Tein muuten pari päivää sitten hullun hyvää salaattia mun uuden salaattikirjan avulla. Musta on kyllä tullut ihan eri ihminen tällä reissulla! Pakko listata täällä koetut "ekaa kertaa" asiat;

✔ söin ekan kerran sushia
✔ olin ekaa kertaa kiipeilemässä
✔ join ekaa kertaa kahvia
✔ omistan ekaa kertaa elämässäni kuntosalikortin
✔ uudet harrastukset kali ja ju-jutsu
✔ join ekaa kertaa banaanikaljaa
✔ olin ekaa kertaa etiopialaisessa & vietnamilaisessa ravintolassa
✔ olin ekaa kertaa keskitysleirin kokeneen henkilön luennolla
✔ ostin ekan keittokirjani
✔ tapasin u-bahnissa miehen, joka taitteli mulle kartasta ketun
✔ multa kysyttiin ekan kerran, että mitä pirun kieltä mä oikeen puhun (lotta ja minä kaakatettiin jotain u-bahnissa suomeks :D)
✔ omistan ekaa kertaa elämässäni hienon hajuveden
✔olin elämäni ekan kerran cheerleader- ja jenkkifutistreeneissä

Okei, eiköhän toi riitä! Lisää juttuja on varmasti, mutta eivät tuu nyt mieleen. Ajattelinpa vaan jakaa kanssanne, aika hienoa kuitenkin mitä yhessä vuodessa ehtii koheltaa. Mulla viedään täällä vikoja kuukausia, ja ootan kotiinpaluuta jo kovasti. Harmittaa kyllä lähteä Berliinistä. :( Ei murehdita sitä vielä!

Pääsiäinen

Iltaa! Mulla onkin kohta jo eka viikko pääsiäislomaa takana, onneksi edessä vielä toinen samanlainen. :-) Sää ei ole suosinut, mutta eiköhän se takatalvi kohta luovuta. Kävin tänään pääsiäisostoksilla ostamassa suklaapuput ja suklaamunia hostperheelle, hostmummolle ja Lukasille tietty. Tajuton kaaos joka paikassa, huh huh! Parasta oli, että menin mummon kanssa ostamaan pääsiäisruokia heti treenin jälkeen ja meinas itku tulla, kun oli niin nälkä ja joka puolella ihmisiä ja suklaata. :---D Nyt on kalat pakastimessa ja lammas odottaa jääkaapissa - saa nähdä mitä viikonloppuna popsitaan!

Mä kun en tosiaan oo viimeaikoina hirveesti kirjotellut, niin voisin kertoa viimeviikkojen tapahtumista. Yks siisteimmistä jutuista oli lempiduettoni Hurtsin keikka Hampurissa muutama viikko takaperin. Vaikka oltiinkin Lukasin kanssa kahestaan reissussa, niin kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Bussimatkat ja hotelli oli tosi edullisia, meillä kävi säkä! Keikkakin oli siisti, yleisö vaan koostui jostain syystä agressiivisista keski-ikäisistä. :---D Päkijät ei oikein uusista kengistä tykänneet, ja reilu viikon oonkin jo rasitusvammoista kärsinyt.

Muuten elämä uudessa perheessä on lähtenyt hyvin käyntiin. Kissat on supersöpöjä ja mummon tekemä ruoka hyvää. :-) Koulussa on ollut vähän stressiä, loma tuli aika hyvään kohtaan. Sen lisäks väännän täällä mun projektia YFU'ta varten ja kirjotan raportteja ties kenelle. Mun projekti koostuu siis portfoliosta, jonne tulee A4'sen kokosia kuvia ja viereen aina teksti. Teemoina kaikki mahdollinen vaihtarivuoden ajalta.
Hahah ainiin! Mun eyeliner tippu pari viikkoa sitte kylppärissä ja räjähti, tuloksena kivat mustat raidat isäntäperheen käytävän tapetissa. Meinasin kuolla häpeään, mutta vahinkoja sattuu! Mummo oli sillei "no ne on muutenki suunnitellu käytäväremppaa..."
Toinen ikävä yllätys oli 300€ lasku palokunnalta. Ambulanssikyyti on kallista hupia, onneksi kauhean sähköpostivaihdon jälkeen saatiin asia kuntoon vakuutusyhtiön kanssa.

Eipä tässä kai muuta. Ihanaa pääsiäistä kaikille! Ja kiitos kaikille jotka äänesti meitä siinä valokuvakilpailussa, me päädyttiin neljännelle sijalle :)

comeback tulossa

Moikka! Mua ei ole täällä toviin näkynyt, pahoittelen. :( Otan kuitenkin jatkossa itseäni niskasta kiinni, että tekin pysytte perässä mitä täällä puuhailen. Nyt on yli kuukausi jo uudessa perheessä vietetty, ja hauskaa on ollut. Kotiin kaipaan myöskin kovasti, mutta lähenevä lähtökin pelottaa. Kolme kuukautta jäljellä! Palaillaan huomenna tarkemmin :-)

Auttakaa meidät voittoon!

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151316630890735&set=a.10151316626215735.463970.250471180734&type=3&theater

Oltaisiin hyvin kiitollisia Lukasin kanssa jos kiitäisitte yllä olevaan linkkiin ja tykkäisitte meijän kuvasta! Saa myös jakaa, tarvitaan paljon tykkäyksiä kovia vastustajia vastaan :)

Kissamania

Heips! Kotiuduin seminaarista lauantain sijaan jo perjantai-iltana, kun olin niin kipeä. Keskiviikosta saakka makasin vaan sängyssä tekemässä kuolemaa :--D Öisin ei saanut unta kun oli liian kylmä ja kuuma samanaikaisesti. Kuume ja nuha ei kuitenkaan ollut ainoot jutut mitkä muhun seminaarissa iski. Tiistaina tehtiin ryhmäjuttuja, ja yhtäkkiä mua sattu alavatsaan niin paljon, etten pystyny enään liikkumaan. Siinä tovin kärvisteltyäni tiimi soitti mulle ambulanssin, ja mut vietiin läheiseen sairaalaan. Akuutti rakon ja virtsateiden tulehdushan sieltä sitten paljastui... Lääkärikin oli ihan hämmästynyt, kuinka rajusti mokoma tulehdus iski :--D Mutta nyt on jo kaikki kunnossa! Tulehdukset parani ja kuumekkin on poissa.

Seminaari sinällään oli ihan okei. Ryhmäjuttuja ei ollut niin paljon, ja pyörittiin aika paljon Berliinissä. Käytiin diskossa, radio- ja tvstudiossa, sanomalehtitalossa, museoissa ja kiertoajelulla. Opin paljon uusia juttuja Berliinistä! Majotuspaikassa väkerrettiin hölmöjä asuja, tutustuttiin, juteltiin ja mietittiin juttuja menneeltä puolelta vuodelta. Ihmisiä oli meksikosta, thaimaasta, sveitsistä, liettuasta, moldovasta, ranskasta, brasiliasta etc. Ja varmasti unohdin vielä jonkun! Mukavaa porukkaa. :) Latinot oli pieniä ja äänekkäitä hahah. Lopuksi meillä oli vielä semmonen gaala, jossa katottiin ihmisten tekemiä projekteja sieltä seminaarista. Mä olin valokuvausryhmässä, jonka lisäks tarjolla oli filmin kuvausta, sanomalehden tekemistä, radio-ohjelman tekemistä ja ties mitä. Mun seminaarin vieriteemana oli siis media, jonka kyllä huomasi.

Maanantaista saakka asukin sitten jo uudessa perheessä, jonka tosiaan ennen seminaaria tapasin. Muutto tuli aika äkkiä väliaikaisperheestä. :( Mutta tosiaan, täällä mulla on siis vanhemmat ja kaksi kissaa. Ja hostäitin äiti asuu ihan vieressä, siellä käyn usein syömässä. Tähän mennessä on mennyt ihan hyvin, on vaan vähän vaikea kotiutua näin monen kodinvaihdon jälkeen. Mutta asutaan siis s-bahnasemaa vastapäätä, haa! Hullun kätevää, pääsen joka paikkaan hetkessä.

Laitan tänne kuvia kuhan kerkeän :) Toistaiseksi mulla on tarjota vaan pari huonolaatuista kuvaa uusista karvapalloistani. Oikeen mukavaa, kun aina joku seuraa häntä pystyssä ja tarkkailee, kun pesen hampaita. Naamapesun aikana on myös hauskaa livahtaa lavuaariin ja leikkiä vedellä. Ihme hölmöjä. :--D Vikan kuvan hullut inkkarit bongasin seminaarista.

Puoliväli

Heips! Mulla ois parin tunnin päästä lähtö puoliväliseminaariin. En oo kovin innoissani, koska leireily monen muun kanssa ja se jatkuva keskustelu ei oo ihan mun heiniä. Nössönä päätin pysyä täällä Berliinissä, aiheena mulla on media ja viestintä. Hmm.

Otettiin eilen kaikki irti mun vikoista vapauden tunneista elokuvafestivaalien merkeissä! Käytiin kattomassa "Jîn", joka oli turkiks/kurdiks kera englanninkielisten tekstitysten. Elokuva kesti melkein kolme tuntia ja kertoi kurdilaisesta tytöstä, joka jostain syystä joutui sotimaan vuoristossa, vaikka olikin vasta 17 :--D Leffa oli kuvattu tosi hienosti, mutta kolmessa tunnissa ehti kyllä jo vähän uuvahtaa. Parasta festareilla oli se kuuluisa punainen matto! Sen lisäks mua ja Lukasia haastateltiin.... Enkä ees jäätyny! Kiva oli siinä saksaks turista suomalaiseen tapaan naama punasena. Jos löydän sen jostain niin jaan kyseisen riemun teillekkin!

Alkuviikko meni serkun kanssa touhutessa, nyt on egyptinäyttely koluttu läpi ja vihdoin pääsin myöskin Sealifeen! Kiitos tuliaisista, salmiakkikossu ja ruisleipä auttaa aina sopeutumisvaikeuksissa :)

Mulle löytyi muuten ihka oikea perhe täältä Berliinistä. Niillä on kaksi kissaa, ei lapsia ja ne asuu tässä aika lähellä. Koulua ei tarvi vaihtaa ja ne on superkivoja & rammsteinfaneja! Tykkään tästäkin perheestä kyllä tosi paljon, muttakun nää oli tosiaan vaan väliaikaisperhe. Neljäs muutto oiskin sitten edessä seminaarin jälkeen...

Loppuun muutama otos kaloista & filmifestivaaleilta. Ipadilla ei paljoa sommitella, siksi kaikki härskisti loppuun rysäytettynä. Kalaotoksiin on panostettu, piti aina työntää kymmenen kersaa sivuun siitä akvaarion ääreltä :--D Harmi, etten saa kuvatekstejä laitettua!

Kellarista

Heips! Musta ei ookkaan vähään aikaan mitään kuulunut. Ei huolta, Berliini kohtelee mua hyvin, muutamaa myrskyä ja tammikuista ukkosta lukuun ottamatta. Väliaikaisperheessä sujuu hyvin, arkeen sopeuduin tosi nopeasti ja tykkään koko poppoosta. Perhe otti tänään suunnakseen Itävallan, koska meillä alkoi viikonmittainen talviloma. Mutkin olisivat mielellään ottaneet mukaan, mutta mulla oli lomalle jo paljon suunnitelmia, mitä en halunnut perua. Harmi sinänsä!

Tänään sain tosiaan ekan todistukseni täällä. :-) Ihanaa, että suurin osa opettajista halusi minutkin arvioida. Liikassa, GeWissä, kuviksessa ja enkussa mut arvioitiin ihan niinkun kaikki muutkin. Jee!

Enkku 10-
Hissa 8
Manttu 9
Valinnainen enkku 9
Matikka, fysiikka ja kemia 6 :--D
Kuvis 9
Liikka 9+
GeWi (gesellschaftwissenschaften = yhteiskuntatieteet) 9
Bilsa 8-

Tadaa! Siinä ne sitten olisi. Ite oon tosi tyytyväinen. :-) Poissaolojakin oli vaan kaksi! Nyt voikin nauttia lomasta. Suunnitelmissa on mennä elokuvafestivaaleille, kaloja katselemaan, ehkäpä uimaan ja Berliiniin tulevaa serkkua kiusaamaan. Elokuvafestivaaleille pääsen, koska meijän mantunope sai meijän luokalle jotenki liput sinne. Julkkiksia ja punanen matto, oooo!

Tsemppiä koeviikolle, kohta se loma koittaa! Kuvat on puhelimella napsittu :-) Oottelin tänään bussia muffinssin vieressä...

Viimeinen ilta

... vanhassa kodissa siis. Tapasin uuden väliaikaisperheen tänään ekaa kertaa, ja vaikuttivat kyllä ihan mukavilta. Molemmat vanhemmat ovat lääkäreitä ja sen pysty melkein jo siitä talosta ja asuinalueestakin päättelemään. En oo ikinä ollut sisällä noin isossa talossa ja nyt mun pitäis jotenki asua siellä :--D Seinätkin kimaltaa ja mun huoneessa on piano... Se on kyllä rikki! Mun mielestä siisteintä oli, et niillä on kellarissa tankkeja, joihin menee sadevesi, mitä ne sitten myöhemmin käyttää vessoissa huuhteluvetenä ja pesukoneessa. Toivottavasti menee kaikki hyvin :-)

 

Nyt ei voi enää nukkua joka yö pulusen vieressä, mutta onneks asutaan vaan 25 minuutin matkan päässä toisistamme. Silti ihan tyhmää :(

Mä en enää tiedä miks mul on sydän

 

Kamat jo melkein valmiiks pakattu - kaks matkalaukullista sekä muutama nyssykkä. Tänään kuulin, että mulle on vihdoin löydetty uus perhe, väliaikainen kuitenkin.



Australialaisessa ravintolassa kenguruita ja krokoburgereita syömässä.

 En oo viittinyt hirveesti tästä perheenvaihtoprojektissa täällä puhua, kun ei ikinä tiedä ketä täällä pyörii. Mutta tosiaan jo muutaman kuukauden ajan on ollut aikalailla selvää, etten tähän perheeseen voi jäädä. Mulle ei oo täällä yksinkertaisesti tilaa, ja tällä perheellä on jo tarpeeks ressiä omien asioittensa suhteen. Lukasin kanssa on kaikki kuitenkin hyvin, pysyn mitä luultavimmin Berliinissä ja samassa koulussa eli nähdään edelleen joka päivä :-) Uudessa perheessä pysyn kuukauden verran, ja jos homma toimii niin jään sinne loppuajaksi. Vähän ikävä fiilis mennä ns. "koeajalle." Perheestä tiiän sen verran että mulla ois äiti, isä ja 18-vuotias veli. Kaks muuta perheen lapsista asuu jo yksin. Perheellä on ollu ennenki vaihto-oppilaita, mutta sitä isää ei kuulemma yhtään huvita? Jaahas, jaahas... No, huomenna tiedän lisää! Meen mun tukihenkilön kanssa tapaamaan niitä, ja keskiviikkona ois jo tarkotus muuttaa.

Nyt Herra Ylppöä soimaan ja ruisleipää nassuun. Fiilis ei oo ollut kovin hyvä viime aikoina. Hieman piristi hissankokeesta saatu kasi ja liikan punnerrustestistä saatu 10- ! Jaksoin tehdä 28 ja puoli punnerrusta, ei ois uskonut tällä sokerin mättämisellä. Nyt kun viimen varmistu tää olinpaikkakin niin voin vihdoin aloittaa kuntosaleilun uusiks.

Toivotaan että kaikki menee hyvin, pidän teidät ajan tasalla!