Väärällä jalalla pystyyn jo toista viikkoa

Hei vaan! Elossa ollaan, vaikkakin nipin napin. Muuttoviikonloppu oli sanoinkuvaamattoman kamala ja stressaava. Lauantaista asti ollaan nukuttu uudessa kämpässä, josta puuttuu vielä käytävän valo, ruokapöytä, lautaset, hyllyt sekä nippu muita tärkeitä juttuja. MItään en ole toistaiseksi vielä hävittänyt/rikkonut! Lähellä mielenterveyden totaalista järkkymistä ollaan käyty, kun joka ikinen ihminen jonka kanssa oon ollut tekemistä on ollut kunnon stressipallo. Järjissään minut pitää ensi perjantain kaaauan odotettu vierailu parhailta kamusiltani. 4 kuukautta jo erossa - aika hullua! Stressiä on tiedossa vielä pari viikkoa, joten pari päivää chillailua tulee just oikeeseen paikkaan :-) Kuvia en montaa uskalla laittaa, kun tällä sovelluksella ei niitten paikkaa pääse muuttelemaan. Nettiin pääsen siis tosiaan tulemalla tänne Mikelle, oma netti tulee kait viikon tai parin päästä. Kuten kuvasta näkyy, wi-fi pelittää oiken hyvin myös rappukäytävässä!

Pahvilaatikkojen ja pölyn keskeltä

jo viikko putkeen ihan sumuista!

Muuttaminen on helvetillistä. Seuraavat kolme päivää vietän mukavasti rappusia ylös-alas kirmaten ja toinen toistaan painavempia laatikoita joka suuntaan raahaten. Riemuitsin tänään uskomattoman paljon siitä, että liikka peruttiin :---D Oikeesti, jes! Meil on ollu nyt kolme tuntia putkee sitä samaa settiä, ei enää oikeen innosta. Mutta viikko sitten vedin 30 sekunnissa 29 vatsalihasta! Ja olin vielä kipee :--D En tajuu miten pystyin, oon vaan syönyt ja syönyt täällä. Muutenkin meijän liikanope on vähän raivostuttava, suosii vaan poikia ja ajattelee, että tytöt on automaattisesti huonompia kaikessa. :I Mutta joo, tänään ei siis liikkaa ja koulupäivä loppui kivasti puoli kaksitoista. Tulin kotiin, auttelin kantelemisessa ja nyt dataan maailman epämukavimmassa kyyryasennossa yöpöydän päällä. Hooray!

Edellämainituista syistä tänään ei ole luvassa mitään sen kummoisempaa postausta. Oikeastaan tulin vaan ilmoittamaan, että nettiä en tule omistamaan ilmeisesti seuraavaan kahteen viikkoon, joten postaustahti ehkä vähän harvenee. Voin kuitenkin käydä Mikellä koneella, ja laittelen tänne vaikka vähän kuvia :-) Hui, huomena oiskin jo tarkoitus viettää eka yö uudessa kämpässä. Tätäkin asuntoa tulee kyllä ikävä :(

Liian vapaa-ajan seuraamukset

Ainiin! Koska mun terveys on jotenkin romahtanut täällä (kuten olettekin lukeneet), koen tarpeelliseksi jakaa muutaman ilouutisen. Ensinnäkin, enää ei väsytä niin paljon. Toiseksi, traguks parani!! Ai että, piristää kyllä hirmu paljon. Lääkärin manaan kyllä sinne minne ei harava yltä, kiva jos oisin ottanut korun pois ihan suotta :I Kolmanneksi, olen lopettanut kynsien repimisen: Toistaiseksi ainakin! Ja ne on jo piiitkät. Kiitän onnistumisestani Tamaraa, joka laittaa mulle ja Jennille vitosella geelikynnet heti, kun omat on tarpeeksi pitkät. Kyllä kasvoi motivaatio :D Viimeisimpänä, olen oppinut pesemään hampaat aamuisin! Tästä olen kaikista ylpein. Kesti melkein 18 vuotta.

Kaiken tämän randomavautumisen jälkeen vielä muutama kuva. Muutosta laittelen kuvia vasta sitten, kun on tilanne rauhoittunut ja paikka, jossa viettää muutama tunti otoksia muokkaillen :--D

Onnea koeviikolle, selviätte kyllä!

Hieno GeWi'n esitelmäni!

Tältä näyttää talvi

Huhhuh! Kaiken tämän draaman ja stressin keskellä piti käydä napsimassa pari luonto-otosta. Talvi ilman luntakin voi olla ihan kaunis. Jotenkin on ihana viilettää uggit jalassa kouluun ilman, että tarvii kahlata leukaa myöten lumessa. Polvisukatkin on vedetty korviin saakka - talvi voi tulla! Täällä päässä on tosiaan ollut parikin problemoa, mutta eiköhän niistä selvitä. Tänpäivänen bilsantunti kuitenkin piristi, koska olin ekaa kertaa hauska. Tai siis, puhuin monen ihmisen kanssa samaan aikaan ja naurettiin yhdessä. Mun teoria fotosynteesipiirrustuksesta oli oikein etevä :--D Ja opettaja vielä oikein kehaisi, että piirsin luokan rumimman kuvan. Suomessa jos pitää piirtää jotain tunnilla niin siihen saa aikaa n. 10 sekuntia, joten oon tottunut sutasemaan kovin absurdeja mutta itselleni selviä teoksia. Täällä kuitenkin piirrellään välillä kevyet 20 minuuttia. :D Nojoo, ei se aikakaan mun teoksista hienoja tee.

Tänään on urakalla väännetty GeWi´n esitelmää josta mainitsinkin aikaisemmin. Pakko jakaa kanssanne tämä esitelmäänikin sisältyvä kaunis lause, jossa tosiaan subjekti + neljä verbiä peräkkäin. Neljä.

Die süßigkeiten hätten gekauft werden müssen.

Mitenkäs tämän nyt sitten kääntäisi? Karkkien olisi pitänyt tulla ostetuksi? Jotain sinne päin. Opin myös, että lahjakas ihminen voi oppia englannin kolmessa viikossa, ranskan kolmessa kuukaudessa ja saksan kolmessakymmenessä vuodessa. Ulkomaalainen ei kuulemma tule ikinä täysin ymmärtämään saksalaista sanomalehteä, eikä ihminen joka ei ole ikinä saksaa opiskellut, tule ikinä ymmärtämään kuinka hämmentävä kieli se oikeasti onkaan. Kiinnostava aihe! Kiitos Millan, luokkatoverini saavat myös selailla saksankirjan tehtäviämme esitelmän jälkeen :--D

Upeasta plakaatistani laitan kuvaa myöhemmin, nyt nukkumaan! Tarvin unta valmistautuakseni torstaiseen twilightiin, joka me mennään tyttöjen kanssa tseggaamaan :p Hyvät naurut ainakin tiedossa!

Öitä :-)







Philipp Poisel on soinut lähiaikoina paljon!

Kuunnelkaa ihmeessä vaikka sanoja ette ymmärtäisikään :-)

Pojat ei tanssi

Päivää! Täällä tuhistaan nenä vuotaen ja lämpösiä kamppeita isketään niskaan jo ihan kunnolla, ainakin minä vilukissana. Perjantaina oli eka kerta, kun joudun skippaamaan koulupäivän. Nuha ja kuume iskivät torstaina, perjantaina seurasivat päänsärky ja muut mukavat :( Toisaalta ihan hyvä, eipähän tarvinnut mennä johonkin 2 ja puolen tunnin tapahtumaan koulun kanssa. Illalla olikin vielä halloweenjuhlat, joista selvisin jokseenkin elossa. Auttelin hallin koristuksessa ja parkourin rakentamisessa, sekä toimin kauhumusiikki DJ´nä. Aika coolia, eikö? Juhlat onnistui hyvin, ja ipanat nukahti varmaan sekunnissa kun kotiin pääsivät. (Minä ainaskin)

Kipeyspäivän kulutin tehokkaasti assikanavoiden katseluun (sieltä tulee älyttömimmät ohjelmat ikinä, kuten saksan versio salkkareista tositv´nä) datailuun & hengailuun uudessa marimekon yökkärissäni mikä saapui viime viikolla postissa<3 Kiitos Pirkko ja Pappa!



Tällä hetkellä koulu ressaa jonkin verran, kaksi esitelmää pitäis vääntää ensviikoks ja kokeita on takana jo vissiin 5. Eka esitelmä on historiaa varten, valistan luokkaani hieman Lapin sodasta. Ei oo sotasanasto ihan hallussa mutta eiköhän se siitä. Toinen esitelmä on GeWi´ä (meillä ei oo Suomessa tän kaltasta ainetta, tehdään lähinnä esitelmiä) varten. Aihe on supermielenkiintoinen! "Saksa - kamala kieli" haha! Kerrankin esitelmä johon on paljon inspistä!



Tänään rämmin läpi kuviksen kokeen, eka kerta kun kokeessa piti PIIRTÄÄ. Itku silmässä siinä sitten sommiteltiin, ja lopuksi piti analysoida oma työnsä. Meijän piti piirtää sommitelma tuikusta ja kahesta tulitikkurasiasta. Piirsin sen tuikun niitten rasioitten väliin ja paasasin sivun verran siitä, kuinka ne tulitikkurasiat on sytyttänyt sen liekin ja nyt ne suojelee sitä sammumasta - ihan niinkun maailmaan lapsen tuoneet vanhemmat suojelee sitä kaikelta pahalta. Tadaa! :--------D Ihme touhua, mutta kuhan läpi päästään!

Ei arki täällä kuitenkaan pelkkää koulua ole, lauantaina pääsin vihdoin riemusta kirmaten katsomaan Skyfall´in! Odotin näinkin kauan, koska se oli synttärilahja luluselleni, joka on nyt komeasti 18 ja kaksi päivää :-) Oli huippu elokuva! Jos joku maksaisi lippuni, menisin toisenkin kerran :p Synttäreitä sen sijaan juhlittiin sukulaisten ja perheen voimin käymällä syömässä. Harmitti katsella juhlia, joita ei itse tule saamaan :(

Kuvia en valitettavasti ottanut, ja nekin vähäiset mitä tänne isken on aika kökköjä!



Tää viikonloppu meneekin pakkaillessa muuttoa varten, onneks mun omaisuus mahtuu matkalaukkuun - heh. Nyt kuitenkin siivoilemaan etten saa huutia Lukasilta :---D

Hyvää joulunodotusta kaikille, munkin pitäis pikkuhiljaa suunnata kalenteriostoksille!





Kyllä kipeenä kelpaa olla!



Väsymys ja tuhat muuta

sekunti myöhemmin sain kurat niskaan

Paluu elävien kirjoihin! Kuten blogin puolelta ootte varmaankin huomanneet, musta ei oo kuulunut mitään melkeimpä pariin viikkoon. Syy on oikeastaan yksinkertainen; en ole nukkumiseltani paljoakaan ehtinyt. Viimeiset 14 päivää on vietetty siis sängyn pohjalla, koulussa ja lääkärissä. Mutta ei huolta! Nyt menee jo vähän paremmin, eikä toistaiseksi lääkärin puoleltakaan ole mitään vakavaa kuulunut. Epäilin tosiaan anemiaa tai kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta ehei, molempien arvot erittäin hyvät, jopa korkeammalla kun normaalien mun ikästen arvot. Selvisi kuitenkin, että mun kehossa ei oo tarpeeks happea. En oikeastaan itsekkään tiedä mistä on kyse tai miten moinen on edes mahdollista. Mulle tehtiin keuhkojen toimintatesti, mutta tuloksia en oo vielä kuullut. Ilmoittelen sitten kun kuulen :-) Ihotautilääkäri puolestaan sanoi, että korvassa on hypoarpi ja että koru pitäis ottaa pois. Yleensä kun lävistykseen tulee jotain, niin sitä korua ei nimenomaan oteta pois. Siksi vaihdoinkin pienempään ja tarkkailen tilannetta- toivotaan parasta! Jos pahenee tuo mokoma niin sitten laser- tai kylmäkäsittelyyn. Siinä muutama minua vaivanneista riesoista, kaikkia en jaksa edes luetella :--D





rammstein kuulostaa parhaalta
saksassa!



Tosiaan, paljoa en ole jaksanut viimeaikoina tehdä mutta jotain sentään! Käytiin pari viikkoa takaperin Lukasin ja Annan kanssa tekemässä ite kynttilöitä ja sitä edeltävänä iltana kävin tukihenkilöllä syömässä. Viimeviikonloppuna käytiin halliilla suunnittelemassa halloween -parkourrataa perjantaisia ju-jutsuseuran halloweenjuhlia varten. Toimin siellä virallisena hovikuvaajana :---D

Koulusta sen verran, että sain enkun kokeesta luokan parhaan! Kymppihän sieltä tulla tärähti, aiheena lähinnä analysointi ja sen sellainen. Olen iloinen :-) Tiistaina onkin sitten edessä pro-enkunkoe, aiheena samat jutut mutta satakertaa kiinnostavimpina. Ollaan luettu tunnilla hullun hyviä lyhytnovelleja! Viittaan siellä aina ihan kikseissä. :--D Viittaamisesta puheenollen! Ylpeydellä mainitsen, että viittasin tänään matikantunnilla<3 Sekä tein tehtävät mitä pitikin ja ne oli oikein! Tämä ilo ei kestä kauaa, joten riemuitaan nyt vielä kun ehtii.

näkymät meijän ikkunasta<3

Suomen puolelta on sadellut loistavia uutisia - minua ollaan tulossa moikkaamaan tänne jo monelta taholta! Olen innoissani, ensimmäiset vieraat tulevatkin jo kuukauden päästä<3 Hullua nähdä kavereita neljän kuukauden eron jälkeen! En malta odottaa!

Tänään näin ekan kerran meidän uuden asunnon, jota mama ja Mike parhaillaan remppaa. Kyllä huomaa, että kämpän omisti ennen vanha rouvashenkilö... Muutenkin asunto on aika vanha, mutta hieno siitä tulee! Kuukauden päästä siellä jo sitten asustellaankin :-)

Kunnon kuvia en ole kummemmin ottanut, mutta lätkäisen muutaman ipad -otoksen! Blogger kusee kyllä kuvien asettelun ihan täysin, pahoittelen.



Vasemmalla Lukasin ja oikealla minun valioyksilöni :--D