20130121

Mä en enää tiedä miks mul on sydän

 
Kamat jo melkein valmiiks pakattu - kaks matkalaukullista sekä muutama nyssykkä. Tänään kuulin, että mulle on vihdoin löydetty uus perhe, väliaikainen kuitenkin.


Australialaisessa ravintolassa kenguruita ja krokoburgereita syömässä.
 En oo viittinyt hirveesti tästä perheenvaihtoprojektissa täällä puhua, kun ei ikinä tiedä ketä täällä pyörii. Mutta tosiaan jo muutaman kuukauden ajan on ollut aikalailla selvää, etten tähän perheeseen voi jäädä. Mulle ei oo täällä yksinkertaisesti tilaa, ja tällä perheellä on jo tarpeeks ressiä omien asioittensa suhteen. Lukasin kanssa on kaikki kuitenkin hyvin, pysyn mitä luultavimmin Berliinissä ja samassa koulussa eli nähdään edelleen joka päivä :-) Uudessa perheessä pysyn kuukauden verran, ja jos homma toimii niin jään sinne loppuajaksi. Vähän ikävä fiilis mennä ns. "koeajalle." Perheestä tiiän sen verran että mulla ois äiti, isä ja 18-vuotias veli. Kaks muuta perheen lapsista asuu jo yksin. Perheellä on ollu ennenki vaihto-oppilaita, mutta sitä isää ei kuulemma yhtään huvita? Jaahas, jaahas... No, huomenna tiedän lisää! Meen mun tukihenkilön kanssa tapaamaan niitä, ja keskiviikkona ois jo tarkotus muuttaa.

Nyt Herra Ylppöä soimaan ja ruisleipää nassuun. Fiilis ei oo ollut kovin hyvä viime aikoina. Hieman piristi hissankokeesta saatu kasi ja liikan punnerrustestistä saatu 10- ! Jaksoin tehdä 28 ja puoli punnerrusta, ei ois uskonut tällä sokerin mättämisellä. Nyt kun viimen varmistu tää olinpaikkakin niin voin vihdoin aloittaa kuntosaleilun uusiks.

Toivotaan että kaikki menee hyvin, pidän teidät ajan tasalla!

Ei kommentteja: