Tervehdys! Näin tänään uutisissa, että huomena saattaa ehkä sateen lisäksi tulla muutama lumihiutale. Tätä onnen määrää! Muutenkin täällä alkaa pikkuhiljaa syksy muuntautua joksikin talven tapaiseksi. Myös muutto lähestyy, ensviikolla saadaan vihdoin avaimet ja roudaaminen voi alkaa. :--D Oon suht innoissani muuttamisesta, vaikka tästä kämpästä tykkäänkin.
Oon myös alkanut pikkuhiljaa hankkimaan elämää, mitä nyt nukkumiselta olen ehtinyt. Sara, jonka kanssa oon eniten koulussa hengaillut, jättää opiskelut kesken ja menee töihin pankkiin. Neiti on kaiken lisäks mua nuorempi. Sieluntoverini Anna puolestaan lähtee helmikuussa Kolumbiaan :( Pitää siis käyttää aika hyväksi ja roikkua Annassa niin paljon kuin mahdollista! Huomenna suuntaan siskon kanssa johonkin tyttöjen talolle ja lauantaina meen tukihenkilölle illallistamaan :-) Kuulostaa jo melkein normaalilta elämältä.
Ongelmiakin kyllä piisaa. Oon edelleen maailman väsynein ja jos tää ei pikkuhiljaa hellitä, niin mama kuulemma kiikuttaa mut lääkäriin verikokeisiin. Tänään vetäsin kolmen tunnin päikkärit ja heräsin puoli kuudelta. Olin vartin jalkeilla ja teki jo mieli ottaa uudet päikkärit. Yöllä nukun saman verran kun Suomessakin joten onhan tämä vähän kummallista. Päikkäreitten jälkeen on myöskin huono olo, ja tärisen vähän.
Väsymyksen lisäksi vasemman korvan Traguksen viereen ilmestynyt patti ei millään häviä, terveisin olen kokeillut jo kaikkea. :I Kynsiä tuhoan jostain syystä koko ajan ja viime aikoina hampaita on vihlonut kummasti. Hiuksetkin on kärsineet. Toivon, että tämä kaikki johtuu jonkun tietyn vitamiinin yms. puutteesta ja ratkeaa jollain pillerillä.
Noh, onneksi tämä viikko on mennyt ihan putkeen. On ollut jotenkin ekstrapaljon vapaa-aikaa ja koulussa on ollut tavallista hieman mukavampaa. Niin ja sain tänään numeroni esitelmästäni! Rohkeuteni ansiosta sain tadadadaaaa YKKÖSEN! Eli kympin :-) Olen iloinen vaikka vieläkin häpeän vähäsen! Huomisesta kemian kokeesta ja eilisestä matikan kokeesta en kuitenkaan sano mitään.
Nyt palailen kirjoittamaan listaa ystävilleni. Mitäkö ruokaa tahdon, että minulle tuodaan Suomesta? Voi luulempa, ettei yksi arkillinen paperia riitä. Enää vähän yli kuukausi, ja pääsen harjoittamaan ruostunutta suomen kieltäni! Ja vaeltamaan ympäri Berliiniä valiojoukkoni kanssa.
Ja joo, saksa sujuu ihan hyvin. Ei haittaa, vaikka artikkelit on aina vähän väärin ja sanojen lopusta unohtuu kirjaimia. Silti minua ymmärretään. Kirjoitettu saksa on parantunut huomattavasti. Englanti sen sijaan on muuttunut denglanniksi. Sanoin muutama päivä sitten "she was rufing." Ovelasti yhdistin saksan an/rufen -verbin ja englanning to call. Tuli myös sanottua "i have school morning" koska saksaks huomenna on morgen :--D Ruotsiksi osaan enää sanoa "jag" sekä vakiolauseeni "det ska bli jättekul, om det inte regnar."
Loppuun vielä muutama kuva. Viimoinen on maantiedon pikkukirjaa varten, jonka parissa äherretään Annan kanssa. Kahden ensimmäisen ideana on puolestaan esitellä uutta takkiani :-) Ja kasvaneita hiuksiani, jotka ovat ikävästi vieläkin vähän ruskeat. Onneksi tiistaina kampaaja, hooray!
|
Lehdet kuulemma pisteli, raastoi ja viilsi :--D |