Pisin talvi ikinä

Otsikko ei valehtele! Berliinissä vietellään tällä hetkellä pisintä talvea 200 vuoteen. Lumesta ollaan jo melkein päästy eroon, mutta lämpötila ei vaan tunnu nousevan. Normisti tähän aikaan vuodesta täällä pitäis olla jo terassikelit. Sen kerran ku luulin pääseväni naureskelemaan Suomessa kärsiville... Mun hostiskä sanoki, et mä toin talven mukanani. Saattaa hyvinkin olla. :p

Pääsiäisviikonloppu meni täällä mukavissa merkeissä. Käytiin reenaamassa, sain pääsiäispupulta mun lempihajuveden sekä käytiin etiopialaisessa ravintolassa syömässä! Maistoin banaanikaljaa, joka juotiin kookospähkinästä ja pääruokana syötiin erilaisia liha- ja kasvisjutskia sormin jättitortillan päältä. Mukavaa vaihtelua! Join myös elämäni ekan kerran kahvia, joka oli vielä oikealla kahviseremonialla tuoreista vihreistä pavuista valmistettua. Eihän se hyvää ollut, mutta sain mä sen juotua. :--D

Tänään käytiinkin hostperheen kanssa ikeassa syömässä, mitä luksusta! Oli kyllä niin hyvää ruokaa, ei huhhuh. Ja tuli niin ikävä Suomea. :( Pitihän sitä sitten ostaa korppuja ja Suomessa tehtyä lakua.

Lomaa jäljellä vielä muutama päivä. Suunnitelmia ei oikeestaan ole, perus treenailua ja löllöttelyä. Tein muuten pari päivää sitten hullun hyvää salaattia mun uuden salaattikirjan avulla. Musta on kyllä tullut ihan eri ihminen tällä reissulla! Pakko listata täällä koetut "ekaa kertaa" asiat;

✔ söin ekan kerran sushia
✔ olin ekaa kertaa kiipeilemässä
✔ join ekaa kertaa kahvia
✔ omistan ekaa kertaa elämässäni kuntosalikortin
✔ uudet harrastukset kali ja ju-jutsu
✔ join ekaa kertaa banaanikaljaa
✔ olin ekaa kertaa etiopialaisessa & vietnamilaisessa ravintolassa
✔ olin ekaa kertaa keskitysleirin kokeneen henkilön luennolla
✔ ostin ekan keittokirjani
✔ tapasin u-bahnissa miehen, joka taitteli mulle kartasta ketun
✔ multa kysyttiin ekan kerran, että mitä pirun kieltä mä oikeen puhun (lotta ja minä kaakatettiin jotain u-bahnissa suomeks :D)
✔ omistan ekaa kertaa elämässäni hienon hajuveden
✔olin elämäni ekan kerran cheerleader- ja jenkkifutistreeneissä

Okei, eiköhän toi riitä! Lisää juttuja on varmasti, mutta eivät tuu nyt mieleen. Ajattelinpa vaan jakaa kanssanne, aika hienoa kuitenkin mitä yhessä vuodessa ehtii koheltaa. Mulla viedään täällä vikoja kuukausia, ja ootan kotiinpaluuta jo kovasti. Harmittaa kyllä lähteä Berliinistä. :( Ei murehdita sitä vielä!